Ryhmän kaksoistavoite

Ryhmän on toimiakseen pyrittävä tuloksellisuuteen ja kiinteyteen. Asia- ja tunnetavoitteesta
koostuva kaksoistavoite on erottamaton kokonaisuus. Ryhmän toiminnan tarkoitus
yhteiskunnassa määrää perustehtävän eli asiatavoitteen. Tehtäväsuorituksen onnistuminen
riippuu tunnetavoitteen saavuttamisesta. Sellaiset ryhmät, jotka pystyvät selvittämään sisäiset
tunneristiriitansa, onnistuvat tehtävässään. Monien ryhmien heikot tulokset johtuvat siitä, ettei
kaksoistavoitetta ymmärretä eikä toimintakykyyn kiinnitetä huomiota. Ryhmän toiminta vinoutuu,
jos jäsenet keskittyvät tunnekokemuksiinsa ja keskinäisiin suhteisiinsa ja unohtavat
tehtäväsuorituksen. Kaksoistavoitetta ei saavuteta automaattisesti, vaan asiasta on erikseen
huolehdittava. Ryhmän ohjauksella on mahdollista pitää yllä tasapainoa tuloksellisuuden ja
toimintakyvyn välillä.

Perustehtävästä osatavoitteisiin

Jokaisella ryhmällä on perustehtävänsä eli toiminnan tarkoitus. Toimivan ryhmän jäsenten on
sovittava keskenään osatavoitteet ja samalla he tulevat tietoisiksi kuulumisestaan ryhmään ja
keskinäisistä suhteistaan. Käytännössä ryhmien kokoonpano muuttuu ja tässä tilanteessa
orientoitumiseen, keskinäisen tutustumiseen, odotusten käsittelyyn ja yhteistoimintaan
sitoutumiseen on varattava aikaa. Vain sosiaalisen kontaktin vaiheessa ryhmä on kypsä
tavoitteelliseen yhteistoimintaan. Ryhmän ilmapiiri vaikuttaa siihen, pystyvätkö jäsenet
ilmaisemaan tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteet liittyvät arvoihin, eikä osallistuja voi olla
varma, miten mielipiteen ilmaiseminen vaikuttaa hänen asemaansa ryhmässä.

Jatkuvan arvioinnin tarve

Jatkuva yhteistoiminnan laadun ja tuloksellisuuden arvioiminen on välttämätöntä, jotta ryhmä voi*
saavuttaa kaksoistavoitteensa. Toiminnan tuloksellisuus edellyttää saavutusten ja
aikaansaannosten arviointia sekä jatkuvaa ilmapiirin, toimintakyvyn ja toimintatapojen
tarkistamista. Jokaisen osallistujan tulee arvioida myös omaa toimintaansa ryhmässä. Yhteisiä
tavoitteita asettaessaan ryhmä joutuu tekemään sitovia valintoja ja harjaantuu päätöksenteossa.

Ryhmätoiminnan tuloksellisuuden parantaminen

Usein ryhmän tehtäväsuoritus on tehokkaampi ja laadukkaampi kuin yksilön. Ryhmillä on
enemmän edellytyksiä tehdä parempia päätöksiä kuin yksilöllä, koska tarjolla on enemmän
asiantuntemusta ja analysointikykyä. Ryhmän toiminnan tuloksellisuutta voidaan parantaa
palauttamalla mieleen ryhmän perustehtävä, eriyttämällä vastuuta ja työnjakoa, nostamalla esiin
yksittäisten jäsenten saavutuksia sekä opettelemalla avoimempaa keskinäistä kommunikaatiota.

Ryhmän vetovoima

Ryhmän toimintakyky ja kiinteys eli koheesio perustuvat vetovoimaan eli attraktioon. Vetovoima
motivoi jäseniä liittymään ryhmään ja jäsenyydestä saadun tyydytyksen tulee olla yhtä suuri
kuin jäsenen ryhmään antama panos, jotta ryhmäkokemus motivoisi. Henkilökohtaiset kilpailut
voivat heikentää ryhmän toimintakykyä. Yhteistoimintaan pyrkivän ryhmän jäsenet ovat
motivoituneita suorittamaan tehtävänsä loppuun ja ottavat myös vastuuta toisistaan. Ryhmän
kiinteys ja jäsenten väliset tunnesuhteet (kaksoistavoitteen toinen puolikas) ovat väline ryhmän
perustehtävän suorittamiseen (kaksoistavoitteen toinen puolikas).

pohdiPohdi oppimispäiväkirjassasi ryhmiä, joissa työskentelet tai olet työskennellyt. Millä tavalla
kaksoistavoitteesta on huolehdittu? Miten tavoitteet ovat toteutuneet? Oletko samaa mieltä
tekstin kanssa siitä, että tunnetavoitteesta on huolehdittava? Tukeeko tunnetavoitteen
toteutuminen asiatavoitteen saavuttamista?

Viimeksi muutettu: perjantai, 12 tammikuu 2007, 10:54