Ryhmäajattelu ja sen estäminen

Joskus ryhmä voi eristäytyä muista ja muodostua liian tiiviiksi tai on liian vahvan johtajan
"vedettävissä". Ryhmäajattelu on aina negatiivista, sillä se kahlitsee luovuutta, estää erilaisten
mielipiteiden esille tulemisen, mielipiteiden ja ideoiden kriittisen punnitsemisen ja erilaisuuden
rikkauden. Usein ryhmän kehitysvaiheissa ns. onnellisen perheen vaiheessa saatetaan
väliaikaisesti ajautua ryhmäajatteluun, koska halutaan säilyttää ryhmän muurit ulospäin vahvoina
ja tiivistää yhteenkuuluvuutta. Ryhmäajattelu voi pahimmillaan johtaa ryhmän sokeaan
seuraamiseen ja omien mielipiteiden hautaamiseen. Sanonta "joukossa tyhmyys tiivistyy"
juontanee juurensa nimenomaan ryhmäajattelusta.

Ryhmäajattelu syntyy helpoiten tilanteessa, jossa pieneen, samoin ajattelevien ryhmään
kohdistuu ulkoisia paineita tehdä nopeita päätöksiä. Kriisitilanteet sisältävät usein juuri tällaisia
paineita - vaaditaan muutosta pian. Ryhmäajatteluun taipuvaisella ryhmällä saattaa myös olla
vahva johtaja, joka on voimakkaasti jonkun tietyn kannan puolella. Ryhmän eristyneisyys tai
eristäytyminen lisää myös alttiutta ryhmäajatteluun. Sen sijaan sisäisellä kiinteydellä ei ole
huomattu olevan niin suurta merkitystä.

Keskeisiä tekijöitä huonon päätöksen syntymisessä ovat mm. se, että ryhmä katsoo ilman
muuta olevansa järkevä ja päätyvänsä oikeisiin tuloksiin. Voittamattomuuden ja
haavoittumattomuuden illuusion vuoksi laiminlyödään vaihtoehtojen tutkiminen ja päätöksiin
sisältyvien riskien arviointi. Tiedon suhteen etsitään vain omaa kantaa tukevaa tietoa ja muu
hylätään. Pahimmillaan ryhmään syntyy mielipidevartijoita tai ryhmä itsesensuroi kriittiset äänet.

Liian tiiviin ryhmän tunnusmerkit

  • pyrkimys liian suureen yksimielisyyteen > realistisuus katoaa
  • ryhmäpaine muokkaa jäsenten ajatuksia
  • tehokkuus katoaa, moraali heikkenee
  • syntyy ryhmänormeja, jotka estävät kriittistä ajattelua
  • puutteellinen päätöksenteko
  • vältetään eriäviä mielipiteitä

    > syntyy ryhmäajattelu

Ryhmäajattelun tunnusmerkit

1 Haavoittumattomuuden illuusio

  • liika optimismi
  • suuri ja harkitsematon riskinotto

2 Negatiivisen palautteen torjuminen

  • ryhmän saama negatiivinen palaute kielletään tai selitetään johtuvaksi muusta
    kuin ryhmästä
  • palautetta salataan ryhmän jäseniltä

3 Illuusio moraalista

  • kritiikitön usko vain omaan moraaliin

4 Yhteiset stereotypiat

  • stereotypioita ja ennakkoluuloja erityisesti vastustavista ryhmistä tai
    muuta ajattelukantaa edustavista ryhmistä

5 Suora painostus

6 Itsesensuuri

7 Yksimielisyyden illuusio

  • luullaan, että koko ryhmä on samaa mieltä asioista, vaikka todellisuudessa ryhmässä on
    erimielisyyttä
  • ryhmän "virallinen" kanta esitetään koko ryhmän mielipiteenä neuvottelematta kaikkien
    kanssa

8 Ajatuksenvartijat

  • seulotaan ulkopuolelta tuleva vastustava informaatio

Ryhmäajattelun välttäminen

  • Ryhmän asettaja on puolueeton, ei esitä suosituksiaan.
  • Ryhmän asettajan/vetäjän on korostettava kritiikkiä ja oltava valmis ottamaan
    sitä itse vastaan.
  • Yksi toimii kriitikon/epäilijän roolissa.
  • Ryhmä jakautuu välillä kahtia tai pienryhmiin ja palaa taas yhteen.
  • Ryhmässä tehdään 1. yhteispäätös, tämän jälkeen 2. yksittäiset tai pareittain epäilyt ja
    kritiikki, 3. uudelleen pohdinta, minkä jälkeen syntyy lopullinen päätös.
  • Erilaiset ryhmäideointimenetelmät, kuten tuplatiimitekniikka, aivoriihi tai ryhmämessu.
  • Pienryhmien kokoonpanoa vaihdellaan.
  • Ryhmään tapaamiseen kutsutaan pätevä ulkopuolinen asiantuntija.
  • Kukin jäsen keskustelee päätöksestä oman osastonsa tai vastaavan henkilön kanssa
     ja tuo hänen mielipiteensä tapaamiseen.
  • Organisaatio asettaa valmiiksi eri ryhmiä samaan asiaan eri vetäjien johdolla.

pohdiPohdi oppimispäiväkirjassasi, onko sinulla kokemuksia ryhmäajattelusta.

Viimeksi muutettu: keskiviikko, 13 joulukuu 2006, 18:52