Menu:

Ohjeet:

1. Klikkaa simulaattori-
painiketta

2. Täytä lomakkeessa olevat kohdat

3. Klikkaa "Laske tulos"-painiketta

» simulaattori

Linkki:

- Nitraattidirektiivi

 

Kyntö

Yleisimpänä perusmuokkausmenetelmänä käytetään syyskyntöä, jolloin olki ja kasvinjätteet peittyvät. Kynnön muita tavoitteita ovat juuririkkakasvien hävittäminen, kasvitautien ja tuhoeläinten torjunta sekä lannoitteiden ja maanparannusaineiden sekoittaminen maahan. Lisäksi kyntämisellä pyritään edistämään pintavesien valumista salaojiin ja viemäreihin sekä varastoimaan kevätkosteus muokkauskerrokseen ja aikaansaamaan tasainen pinta kylvömuokkauksia varten.

Hyvin suoritettu syyskyntö vähentää useimmilla maalajeilla keväisten äestyskertojen määrää syksyllä suoritettuihin keveisiin menetelmiin verrattuna, joten tarvittavan konetyön kokonaisosuus ei välttämättä syyskynnöstä johtuen kasva. Syyskynnön etuna on myös se, että kynnetty maa routaantuu tehokkaammin kuin kyntämätön ja varsinkin savimailla tästä on hyötyä. Kyntö tulisi suorittaa mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, jolloin maa on yleensä kohtuullisen kuivaa ja muokkautuvaa, tällöin myös tiivistymisriski pienenee.Kyntö
Kuva: JAMK/Pasi Piesanen

Kyntösyvyyttä suositellaan vaihdettavaksi vuosittain kyntöanturan muodostumisen estämiseksi. Yleisin käytettävä kyntösyvyys on 17 - 23 cm. Normaalia syvempää kyntämistä kannattaa välttää, ettei käännetä raakaa pohjamaata pinnalle. Märissä olosuhteissa kyntösyvyyttä kannattaa vähentää.

Nykyisin kyntökalusto on vaihtumassa sarka-auroista nostolaitesovitteisiin paluuauroihin ja edelleen puolihinattaviin auroihin. Raskaan nostolaitesovitteisen paluuauran kanssa on syytä välttää kaikkea turhaa ajoa pellolla. Erityisesti traktorin jyrkkä kääntäminen ohjausjarrun avulla rikkoo maan mururakenteen ja tiivistää maata. Puolihinattava aurakalusto onkin maan rakenteen kannalta suositeltavampi vaihtoehto, koska siinä raskaan kaluston paino on sekä traktorin että auran oman tukipyörän varassa

Minisiipiaura on kyntöauran näköinen työkone, jonka rakenne on keveämpi ja siivet ovat tavallista pienemmät. Minisiipiaura on yleistynyt viime vuosina sen vuoksi, että sillä saavutetaan monia aurattomaan viljelyyn verrattavia etuja ja lisäksi olki saadaan kunnolla sekoitettua maahan. Suosiota on lisännyt myös minisiipiauran muokkaustapa, koska se täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyysvaatimuksen eikä näin ollen rajoita syyskyntöä, vaikka viljelijä kuuluisi ympäristötuen piiriin. Minisiipiauralla kynnetään normaalin kynnön tapaan mutta tavanomaista kyntösyvyyttä matalampaan, enintään 15 cm:n syvyyteen. Työsaavutus on suurempi kuin normaalissa kynnössä, koska minisiipiauran työleveys on isompi ja ajonopeus suurempi