Menu:

Ohjeet:

1. Klikkaa simulaattori-
painiketta

2. Täytä lomakkeessa olevat kohdat

3. Klikkaa "Laske tulos"-painiketta

» simulaattori

Linkki:

- Nitraattidirektiivi

 

Kylvölannoitus

Kylvömäärä kg/ha lasketaan kertomalla kylvötiheys 1000 jyvän painolla ja jakamalla saatu tulos itävyysprosentilla. Ohralla ja kauralla kylvötiheys on 450–500 kpl/m², suojaviljan ollessa kyseessä riittää 350 kpl/m². Rukiilla ja syysvehnällä kylvötiheys on vastaavasti 500 kpl/m² ja kevätvehnällä hieman suurempi, 600–650 kpl/m². Kylvölannoittimessa siemenvantaat on sijoitettu kahteen riviin ja riviväli on yleensä 12,5 cm. Kylvösyvyys on viljoilla maalajin mukaan 2–8 cm:n välillä.Kylvölannoitus
Kuva: POKE/Hannu Korhonen

Kylvölannoituksessa lannoite kylvetään 2–3 cm siemenen alapuolelle lannoitusvantailla, jotka ovat kahdessa rivissä ja joiden väli on yleensä 25 cm. Siemenrivin alapuolelle sijoitettu lannoite liukenee hyvin, vaikka alkukesä olisi kuiva. Juuristosta tulee voimakas ja juuret pystyvät tunkeutumaan syvälle kosteaan maahan. Oras lähtee nopeaan kasvuun ja tukahduttaa samalla rikkakasveja, myös kasvusto tuleentuu aikaisemmin ja tasaisemmin kuin pintalannoitettu kasvusto.

Kylvölannoittimen rakenne muodostuu lannoite- ja siemensäiliöistä, syöttölaitteesta, siemenputkista ja vantaista. Nostolaitesovitteisessa kylvölannoittimessa on koneen sivuilla kannatinpyörät, jotka pyörittävät syöttölaitteistoa ja samalla niillä säädetään kylvösyvyyttä. Koneen perässä tulee rivijyrä tai jyräpyörät, jotka tiivistävät maata ja sulkevat kylvövaon, mikä varmistaa siemenen itämisen. Nostolaitesovitteinen kone nostetaan ja lasketaan pellon päässä traktorin vielä ollessa liikkeessä, etteivät vantaat tukkeudu ajon aikana kertyneistä kasvinjätteistä. Syöttölaite pysähtyy, kun kannatinpyörät irtoavat maasta. Laskettaessa takaisin työsyvyyteen lähtee syöttölaite pyörimään heti kannatinpyörien koskettaessa maata. Syöttölaitteena on yleensä telasyöttö sekä lannoite- että siemenpuolella.

Kolmipistenostolaitteeseen kiinnitettävissä kylvölannoittimissa on yleensä S-piikkejä muistuttavat lannoitevantaat, jotka ovat riittävän jäykkiä säilyttämään kylvösyvyyden mutta joustavat kiveen ajattaessa sivulle ja taakse. Siemenvantaina eniten käytettyjä ovat laahavantaat, jotka tiivistävät kylvövaon pohjaa, jolloin siemenet saavat varmemmin itämiseen tarvitsemaansa kosteutta. Laahavantaiden kylvösyvyyttä säädettäessä vantaiden painetta muutetaan jousikuormituksella niin että siemenet menevät muokkauskerroksen pohjaa vasten. Oikean kylvösyvyyden saavuttamiseksi on muokkaussyvyyden oltava oikea ja tasainen. Laahavannaskoneilla liian suurta kylvönopeutta on vältettävä; yli 10 km/h nopeudessa vantaat alkavat pomppia ja kylvöstä tulee epätasainen.

Hinattavassa kylvölannoittimessa on suuremmat lannoite- ja siemensäiliöt kuin nostolaitemalleissa, koska koneen paino ei tule yksistään traktorin varaan. Kannatinpyöriä ei ole vaan kone nostetaan pellon päisteessä hydraulisesti jyräpyörästön varaan. Kuljetusasentoon nostettu kylvölannoitin on koneen jyräpyörästön ja vetolaitteen sekä siinä olevan välipakkaimen varassa. Näin paino jakautuu sekä traktorille että koneen omille pyörille. Hinattavissa malleissa vantaat ovat yleensä lautas- tai kiekkovantaita tai näiden yhdistelmiä, joissain malleissa käytetään myös laahavantaita.

Lautasvantailla varustetussa kylvökoneessa siemenet putoavat ajosuuntaan nähden vinottain olevan lautasen ja sen vieressä olevan kiinteäteräisen vannasosan välisen aukon kautta vantaan avaamaan kylvövakoon. Hammastetulla lautaskiekkovantaalla varustetulla kylvölannoittimella siemen ja lannoite voidaan sijoittaa samaan kylvövakoon. Vantaiden painotus tapahtuu hydraulisesti, minkä lisäksi vantaita voidaan painottaa erikseen jousikuormituksella 2–200 kg:aan saakka, säädöt vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon koneen merkin ja kokoluokan mukaan. Kiveen ajaessa raskaskin vantaisto pääsee joustamaan jopa 15 cm, jolloin enimmiltä vaurioilta vältytään.