Menu:

ESR ja tuotantorengas

Ohjeet:

1. Klikkaa simulaattori-
painiketta

2. Täytä lomakkeessa olevat kohdat

3. Klikkaa "Laske tulos"-painiketta

» simulaattori

Linkki:

- Nitraattidirektiivi

 

Hamppu

Hamppu on yksi maailman nopeimmin kasvavista kasveista ja hyvin vanha viljelykasvi. Hamppua on perinteisesti käytetty kuitukasvina ja siitä voidaan valmistaa myös hamppuöljyä. Kasvin öljypitoisuus on n. 30 %. Hampun varresta on 19-40 % kuitua ja loput puumaista materiaalia. Kasvi tuottaa satoa yhdessä kasvukaudessa keskimäärin 12 tKA/ha. Sadon lämpöarvo on 3,6 MWh/t.

Hamppu menestyy kaikilla maalajeilla, vaikkakaan hiue ja hiesumaat eivät ole suositeltavia. Hikevät hietamaat ovat ihanteellisimpia kasvin viljelyyn. Savimaat ovat myös hyviä, mikäli ne eivät ole kovin tiivistyneitä tai kuorettuneita. Turvemaillakin hamppu menestyy ja jopa kangasmetsien avohakkuusta jäävät hiekka ja moreenimaat käyvät mikäli kivet eivät teknisesti haittaa viljelyä. Hamppu
Kuva: JAMK/Jari Tuikkanen

Hamppu ei tarvitse rikkakasvitorjuntaa, sillä erittäin nopeakasvuisena kasvina se kilpailee hyvin tehokkaasti rikkakasveja vastaan. Hampulla ei myöskään tarvitse tuholaistorjuntaa. Se menestyy hyvin Suomessa ja tuottaa kuiva-ainetta saman verran kuin ruokohelpi. Hamppu on hyvin hallankestävä ja sen lannoitustarve on ruokohelven tavoin vähäinen. Kasvi myös puhdistaa maata raskasmetalleista. Hampun esikasviarvo on hyvä, sillä sen juuristo on laaja ja ulottuu jopa metrejä maan sisään.

Maan tiivistymiä hamppu ei siedä, vaan se on kylvettävä hyvärakenteiseen maahan. Seisovaa vettä kasvi sietää erittäin huonosti, joten ojituksen tulee viljelmällä olla kunnossa. Ylävillä pelloilla hamppu ei menesty hyvin, sillä kasvi ei kestä kuivuutta hyvin varsinkaan taimivaiheessa. Paras sijaintipaikka on eteläinen rinne, jossa kasvi menestyy parhaiten. Hamppu on yksivuotinen kasvi, joten kasvusto pitää uudistaa vuosittain. Tämä nostaa luonnollisesti viljelykustannuksia jonkin verran. Yleinen harmaahome saattaa haitata hampun kasvua.