|
|
Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu |
Tiedonhankinnan sanasto
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
abstrakti Tiivistelmä
aihehakemisto Ihmisen luoma ja ylläpitämä aiheenmukainen lista erilaisista internet-lähteistä. Aihehakemisto voi kattaa kaikki mahdolliset alat (esim. Tieteen linkkitalo, Makupalat) tai keskittyä jollekin erityisalalle (esim. SOSIG). Vertaa virtuaalikirjasto.
aikakauslehti Kausijulkaisu, joka ilmestyy vähintään kahdesti vuodessa.
asiasana Sana tai sanaliitto, joka on valittu kuvaamaan tiettyä käsitettä tai ilmiötä. Asiasanoja käytetään kuvailtaessa aineistoja tietokantoihin.
asiasanahaku Tietokannoista tapahtuva haku, jossa käytetään asiasanastoista tai tesauruksista poimittuja asiasanoja. Vertaa vapaasanahaku.
asiasanasto Asiasanoista muodostettu sanasto. Asiasanastoja käytetään aineiston kuvailussa sekä tiedonhaun apuvälineenä: haluttu tieto löytyy helpommin jos tiedon tallentajalla ja sen hakijalla on sama kieli (eli asiasanasto). Asiasanasto voi olla yleinen, kaikki alat kattava (esim. YSA), tai keskittyä vain tietylle erikoisalalle (esim. Helecon). Useilla tietokannoilla, portaaleilla ym. tietopalveluilla on omat asiasanastonsa (esim. Edilex, Ebsco, SOSIG).
avainsana, vapaasana Luonnollisen kielen sana, jota ei ole poimittu asiasanastosta. Vertaa asiasana.
bibliografia Systemaattinen lista julkaisuista, joita yhdistää jokin tietty asia: tekijä, aihe, kustantaja, kustannuspaikka tms. Myös teoksen tai artikkelin lähdeluetteloa voidaan kutsua bibliografiaksi.
bibliografiset tiedot Tiedot, joiden avulla dokumentti voidaan tunnistaa ja haluttaessa löytää. Bibliografisiin tietoihin luetaan mm. tekijyys, nimeke sekä julkaisupaikka ja –aika.
Boolen haku haku, jossa on vähintään kaksi hakusanaa, jotka on yhdistetty toisiinsa Boolen operaattoreilla: JA (AND), TAI (OR) ja EI (NOT)
Boolen operaattorit, loogiset operaattorit Hakusanojen yhdistämisessä käytettävät operaattorit JA, TAI, EI. JA rajaa hakua, TAI laajentaa sitä. EI-operaattorilla voidaan tuloksista sulkea jotakin pois.
DOAJ (Directory of Open Access Journals) Portaali, johon on kerätty tuhansia asiantuntija-arvioinnin läpikäyneitä tieteellisiä Open Access -lehtiä. Portaalia ylläpitävät Lundin yliopiston kirjastot. DOAJ:n kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.doaj.org/
elektroninen dokumentti tai julkaisu, e-julkaisu Elektronisessa muodossa julkaistu dokumentti: artikkeli, kirja tai muu dokumentti.
ensisijainen tiedonlähde, primaarilähde Alkuperäismateriaali, joka sisältää varsinaisen etsityn tiedon. Ensisijaiset tiedonlähteet jaetaan formaaleihin (kirjat, artikkelit, raportit jne.) ja informaaleihin (keskustelu / sähköposti / verkkokeskustelu asiantuntijan kanssa).
faktatietokanta Sisältää numerotietoa, esim. tilastoja.
FinELib (Finnish Electronic Library) ”Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. FinELib neuvottelee keskitetysti käyttöoikeussopimuksia elektronisiin aineistoihin.” Lisätietoja FinELibin toiminnasta saat sen kotisivuilta http://www.lib.helsinki.fi/finelib/
FinMeSH Terveysalan tärkeimmän asiasanasto MeSHin suomenkielinen versio, jota ylläpitää ja kehittää terveysalan keskuskirjasto Terkko.
”gradu”, pro gradu Ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa vaadittava kirjallinen tutkielma (pro gradu -työ eli -tutkielma).
hakukone, hakurobotti Käyttöliittymä, joka mahdollistaa haun tietokannasta.
hakulause Tiedonhaun työkalu, joka muodostuu hakusanoista sekä niitä yhdistävistä operaattoreista ja rajauksista. Esimerkki yksinkertaisesta hakulauseesta: (comics OR cartoons) AND history
hakurobotti, hakukone Käyttöliittymä, joka mahdollistaa haun tietokannasta.
hakusana mikä hyvänsä sana, jolla haetaan tietoa tai aineistoa internetistä tai tietokannoista. Hakusanoja voivat olla esim. sanat, jotka ovat dokumentin nimessä, dokumentin tekstissä tai dokumentin tekijän nimessä. Hakusanat voivat olla sanastoista poimittuja asiasanoja tai mitä tahansa luonnollisen kielen sanoja eli avainsanoja.
hakustrategia Kokonaissuunnitelma tai lähestymistapa tiedonhaun suorittamiseen. Hakustrategiatyyppejä ovat mm. pikahaku, lohkohaku ja helmenkasvatus.
hakutaktiikka Yksi tai useampi toimenpide tiedonhaun jatkamiseksi eteenpäin. Hakutaktiikoita ovat esim. bibble, record, survey ja neighbour.
hakutekniikka Tapa jolla tiedonhaku tehdään.
Helecon (HELsinki School of ECONomics) Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston HELECON-palvelut kattavat paitsi perinteiset kirjastopalvelut, myös sisällöntuotannon ja erikoispalvelut. Helecon tuottaa talouden alan tärkeimmät kotimaiset tietokannat (ASIA, BILD, CLASSIC, FINP, SCANP, SCIMA, THES, Helecon MIX) sekä ylläpitää niitä palvelevaa kaksikielistä asiasanastoa.
indeksointi Julkaisun sisällön kuvaus asiasanastojen ja luokitusjärjestelmien avulla. Indeksointi helpottaa tiedon löytymistä Katso myös luettelointi.
informaatiolukutaito Kyky hankkia ja käyttää tietoa.
ISBN (International Standard Book Number) Kansainvälinen standardinumero, joka yksilöi teoksen ja useimmiten myös sen painoksen. ISBN koostuu kymmenestä tai viidestätoista numerosta, jossa ensimmäiset ilmaisevat maa- ja kustantajakoodin. Esim 951-0-56789-0 kertoo kyseessä olevan suomalainen (951) kustantaja WSOY (0). Seuraavaksi tulee kustantamon sisäinen juokseva numero. Viimeisenä on tarkistusnumero. Lisätietoja saat vaikkapa Kansalliskirjaston julkaisupalvelujen kotisivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/.
ISSN (International Standard Serial Number) Kansainvälinen standardinumero, joka yksilöi kausijulkaisun. ISSN koostuu kahdeksasta numerosta, esim. 1234-5678. Lisätietoja saat vaikkapa Kansalliskirjaston julkaisupalvelujen kotisivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/.
julkaisutiedot Aineiston julkaisemiseen liittyvät tiedot: kustannuspaikka ja –aika, julkaisuvuosi.
kansalaislukutaito (civic literacy) Yhteiskunnallinen yleissivistys, tiedot ja taidot joita tarvitsemme yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
katkaisumerkki Merkki, jolla hakukoneelle kerrotaan korvattavista kirjaimista. Katkaisumerkillä voi korvata tasan yksi merkki tai useampia merkkejä. Katkaisumerkin käyttö on erityisen tärkeää Suomen kielessä, jossa sanat taipuvat. Tavallisimpia katkaisumerkkejä ovat tähti (*) ja kysymysmerkki (?).
kausijulkaisu Aikakaus- tai sanomalehti, sarjajulkaisu.
kirjastojärjestelmä Tietokoneohjelmisto jota kirjasto käyttää päivittäisessä toiminnassaan. Kirjastojärjestelmä koostuu useista osista: bibliografiset tiedot sisältävästä kokoelmaluettelosta, asiakastietokannasta, lainaus- ja varausjärjestelmästä ym. Suomen amk- ja yliopistokirjastoissa käytettävä kirjastojärjestelmä on nimeltään Voyager.
kirjastoluettelo, kirjastotietokanta Kirjaston kokoelmatietojen yhteenveto.
kokoelmatietokanta, kokoelmaluettelo Kirjaston kokoelmatietojen yhteenveto.
kokotekstitietokanta (full text database) Tietokanta, jonka sisältää kokonaisia dokumentteja, artikkeleita yms.
käsitekartta (concept map) Jonkin alan tai aihepiirin käsitteitä ja niiden välisiä suhteita havainnollistava kaavio. Vertaa miellekartta.
laajempi termi, LT (broader term, BT) Asiasanastoissa ja tesauruksissa käytetty tapa kuvata sanojen hierarkkisia suhteita: esim.kuulovammaiset, LT aistivammaiset. Katso myös suppeampi termi.
LCSH (Library of Congress Subject Heading) Kongressin kirjaston asiasana. Kongressin kirjaston oma asiasanasto julkaistaan vuosittain. Asiasanasto on yleisessä käytössä erityisesti amerikkalaisissa ja Singaporen kirjastoissa.
lisensiaatintyö Lisensiaatintutkintoon vaadittava tieteellinen tutkimus.
luettelointi Viitetietojen tuottaminen luetteloon. Kirjastossa luettelointi kattaa sekä aineiston bibliografisen kuvailun että sen indeksoinnin, eli sisällön kuvailun asiasanoilla ja luokitusjärjestelmillä. Luetteloinnin laatu ja laajuus vaikuttaa suoraan aineiston löytymiseen.
loogiset operaattorit, Boolen operaattorit Hakusanojen yhdistämisessä käytettävät operaattorit JA, TAI, EI. JA rajaa hakua, TAI laajentaa sitä. EI-operaattorilla voidaan tuloksista sulkea jotakin pois.
luokitusjärjestelmä Aineiston jaottelu hierarkkisiin luokkiin helpottamaan aineiston löytyvyyttä aihealueiden mukaan. Kirjaston kokoelmat on fyysisesti järjestetty jonkin luokituksen mukaan; Suomessa tavallisimmin käytössä on YKL tai UDK.
MARC (Machine Readable Catalogin) Formaatti eli muoto, jota kirjastot käyttävät tiedon tallennuksessa ja siirrossa. Tieteelliset ja amk-kirjastot käyttävät luetteloinnissa MARC21:n suomalaista sovellusta MARC21-Fin (joskin ovat juuri tätä kirjoitettaessa siirtymässä käyttämään sen amerikkalaista versiota), yleiset kirjastot MARCin vanhaa suomalaista sovellusta FinMARCia. MARC-standardista saat lisätietoa sen kotisivuilta osoitteesta http://www.loc.gov/marc/. MARCin käytöstä Suomessa löydät lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/formaatti/.
medialukutaito Kyky tulkita ja eritellä tiedotusvälineiden viestejä ja tiedonvälityksen keinoja.
MeSH (Medical Subject Heading) Terveysalalle kehitetty englanninkielinen asiasanasto, jota käytetään alan tietokannoissa (Medline, Ovid, Medic) sekä terveysalan kirjastojen (Terkko, National Library of Medicine) kokoelmaluetteloissa. MeSHistä on Suomessa kehitetty oma suomenkielinen versio FinMeSH.
metahaku, monihaku (metasearch) Tiedonhaku yhdellä käyttöliittymällä yhtä aikaa useista tietokannoista.
metatieto Tallenteen tai aineiston kuvaus, joka sisältää tietoa alkuperästä, muutoksista ja käytöstä. Metatieto on tietoa tiedosta. Metatietoa olet tottunut näkemään esim. kirjastotietokantojen viitetiedoissa.
miellekartta (mind map) Opiskelun, suunnittelun tms. välineenä käytettävä kuvio, joka tehdään merkitsemällä lähtökohtana olevan käsitteen ympärille siihen liittyviä muita käsitteitä ja mielikuvia. Vertaa käsitekartta.
monihaku, metahaku (metasearch) Tiedonhaku yhdellä käyttöliittymällä yhtä aikaa useista tietokannoista.
monografia Erillisjulkaisu, kirja.
Nelli-portaali (National Electronic Library Interface) on kansallinen tiedonhakujärjestelmä, jolla haun voi kohdistaa useisiin eri tietokantoihin yhtä aikaa.
nimeke, nimike Kirjan, artikkelin tai muun teoksen nimi.
online-tietokanta Verkon välityksellä toimiva tietokanta.
open access, OA "Tapa julkaista tieteellistä tietoa verkossa niin, että se on vapaasti kenen tahansa luettavissa, tulostettavissa ja levitettävissä edelleen ilman maksuja tai muita käytön esteitä." Lisätietoja voi katsoa esim. Suomen OA-työryhmän sivuilta osoitteessa http://www.openaccess.fi/
opinnäyte Tutkintoa varten laadittava kirjallinen työ: gradu, amk-opinnäyte, lisensiaatintyö, väitöskirja. Toisen asteen oppilaitoksessa tehtävää opinnäytettä kutsutaan erikoistyöksi.
peer review Vertaisarviointi. Vertaisarvioinnin läpikäyneet tieteelliset julkaisut (peer reviewed) edustavat laadukkainta tieteellistä tietoa. Katso myös referee-julkaisu.
pelilukutaito Kyky kriittisesti tulkita ja eritellä tietokonepelejä ja niihin liittyviä ilmiöitä.
populaari Kansantajuinen.
portaali Verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn muihin palveluihin
primaarilähde, ensisijainen tiedonlähde Alkuperäismateriaali, joka sisältää varsinaisen etsityn tiedon. Ensisijaiset tiedonlähteet jaetaan formaaleihin (kirjat, artikkelit, raportit jne.) ja informaaleihin (keskustelu / sähköposti / verkkokeskustelu asiantuntijan kanssa).
pro gradu, ”gradu” Ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa vaadittava kirjallinen tutkielma (pro gradu -työ eli -tutkielma).
referee-julkaisu Tieteellinen julkaisu, jonka julkaisuprosessin oleellisena osana on asiantuntijoiden (referee) suorittama artikkelien tarkistus ja valinta. Katso myös peer review.
relevantti Merkityksellinen, tähdellinen, asiaan kuuluva. Jos tiedonhaussa saatu viite vastaa tiedontarvetta, on se relevantti.
rinnakkaistermi, RT (related term, RT) Asiasanastoissa ja tesauruksissa käytetty tapa kuvata sanojen assosiaatiosuhteita: esim. ahdistus, RT masennus.
sanahaku, vapaasanahaku, vapaatekstihaku Tietokannoista tapahtuva haku, jossa käytetään luonnollisen kielen sanoja eli sanoja, joita ei ole poimittu erityisistä asiasanastoista. Vertaa asiasanahaku.
sarjajulkaisu Julkaisu joka ilmestyy sarjana. Julkaisusarjoja ovat mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisusarjat.
sekundaarilähde, toissijainen tiedonlähde Ensisijaiseen lähteeseen ohjaava tiedonlähde, esim. kirjastotietokanta tai bibliografia.
signum, hyllyluokka Kirjaston kokoelmatietokannan koodi, joka kertoo aineiston sijainnin kirjaston hyllyssä. Suomessa signum on useimmiten luokitusjärjestelmästä (YKL, UDK) otettu koodi.
sisällönkuvailu Aineiston kuvailu tietokantaan asiasanoilla ja luokitusjärjestelmällä. Sisällönkuvailua tekevät kirjastojen informaatikot.
suppeampi termi, ST (narrower term, NT) Asiasanastoissa ja tesauruksissa käytetty tapa kuvata sanojen hierarkkisia suhteita: esim. aistivammaiset, ST kuulovammaiset.
Terkko Terveysalan keskuskirjasto joka sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Terkko vastaa tärkeimmistä terveysalan tietopalveluista Suomessa. Tutustu Terkon palveluihin sen kotisivuilla osoitteessa http://www.terkko.helsinki.fi.
tertiaarilähde Sisältää tietoa ensi- tai toissijaisista tiedonlähteistä. Tyypillisiä esimerkkejä tertiaarilähteistä ovat kustantajien ja kirjakauppojen luettelot
tesaurus Tietopalvelun tarpeisiin indeksointia ja tiedonhakua varten laadittu systemaattinen hakusanaluettelo.
tiedonhaku Tietojen etsiminen tiedostoista, tietokannoista, kortistoista tms.
tiedonhallinta Tietojen määrittely, haku, hallussapito, järjestys ja käyttö.
tiedonhankinnan prosessimalli
tiedonhankinta Tarvittavan tiedon haku, paikannus ja hankinta. Tiedonhankinta on olennainen osa tehtävän- tai ongelmanratkaisua.
tieteellinen tieto Tieteeseen kuuluva, sitä koskeva, sen vaatimusten mukainen, sille ominainen tieto.
tietokanta Sähköisessä muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen painottunut laaja viite- tai dokumenttitiedosto. Tavallisimmat tietokantatyypit ovat fakta-, viite- ja kokotekstitietokanta.
toimialaraportti Tietyn alan ja sen eri toimialojen merkityksestä ja kehityksestä kertova selonteko. Toimialaraportin tiedon pohjautuvat vahvasti tilastotietoon.
toissijainen tiedonlähde, sekundaarilähde Ensisijaiseen lähteeseen ohjaava tiedonlähde, esim. kirjastotietokanta tai bibliografia.
UDK (eli UDC, Universal Decimal Classification) Yleinen kymmenluokitus, joka on kansainvälinen ja laajasti käytössä myös Suomessa aineiston kuvailussa.
vapaasanahaku, sanahaku, vapaatekstihaku Tietokannoista tapahtuva haku, jossa käytetään luonnollisen kielen sanoja eli sanoja, joita ei ole poimittu erityisistä asiasanastoista. Vertaa asiasanahaku.
VESA Yleisen suomalaisen asiasanaston YSA:n verkkoversio.
viitetiedot Julkaisun bibliografiset tiedot: tekijä, nimeke, kustannuspaikka ja -aika sekä lehti tai kokoomateos, jossa artikkeli on ilmestynyt. Joskus viitetiedot voivat sisältää myös sisältöä kuvaavia asiasanoja ja luokituksia.
viitetietokanta Sisältää keskeiset viitetiedot (tekijä, nimeke, julkaisuajankohta jne.) tiedonlähteestä, mutta eivät itse tiedonlähdettä kokonaisuudessaan.
virtuaalikirjasto Aihehakemiston akateeminen vastine, jossa aineiston valintaa ohjaavat sekä korkeat laatukriteerit että tarkasti määritellyt valintaperusteet.
volyymi, lyhennetään vol. (volume) Lehden vuosikerta. Vuosikerta voi vaihtua myös kesken vuotta. Erityisesti ulkomaisissa lehdissä vuosikertoja voi mahtua samaan kalenterivuoteen useita.
Voyager Suomen amk- ja yliopistokirjastoissa käytettävä kirjastojärjestelmä.
vuosikerta Lehden vuosikerta. Vuosikerta voi vaihtua myös kesken vuotta. Erityisesti ulkomaisissa lehdissä vuosikertoja voi mahtua samaan kalenterivuoteen useita.
väitöskirja, tohtorinväitöskirja Tohtorin arvon saavuttamiseksi julkaistava tieteellinen opinnäyte, joka tarkastetaan julkisesti. Väitöskirjat ovat erinomaisia tieteellisen tiedon lähteitä.
YKL Yleisten kirjastojen kymmenluokitus
YSA Yleinen suomalainen asiasanasto
Pääasialliset lähteet:
Copyright © Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu 2006
Tämän sivun käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Sama lisenssi 1.0 Suomi-lisenssi.