Seksuaalisuus asiakastyön näkökulmasta > ERITYISTILANTEET > Seksuaaliset toimintahäiriöt > Ejakulaatioon ja orgasmiin liittyvät häiriöt
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ejakulaatioon ja orgasmiin liittyvät häiriöt

Miehellä siemensyöksyn ja orgasmin kokemus liittyvät tiiviisti yhteen, vaikka molemmat voivat ilmetä myös erikseen. Yhdessä ne muodostavat miehen seksuaalisen reaktiosarjan, josta muodostuu merkittävä osa mielihyvän ja tyydytyksen kokemusta.(Virtanen 2002.)

Kolme yleisintä häiriötä ovat:

  • Ennenaikainen (herkkä)siemensyöksy

    Primaari ennenaikainen siemensyöksy, jossa vaiva on ollut ”aina” eli siitä alkaen kun mies on aloittanut yhdynnät. Toinen ennenaikaisen siemensyöksyn muoto on sekundaarinen eli hankittu, jossa miehellä aiemmin on ollut normaali siemensyöksy, mutta jonkin sairauden tai tapahtuman jälkeen siemensyöksy on muuttunut liian nopeaksi.

  • Estynyt tai viivästynyt siemensyöksy
  • Taaksepäin suuntautunut siemensyöksy

    (Virtanen 2002.)

  • Harvinaisempia ovat siemensyöksyn ja orgasmin estyminen kokonaan, kivulias siemensyöksy ja siemensyöksy ilman orgasmia.

    1. Ennenaikainen (herkkä) siemensyöksy

    Määritelmä (primaari): Elinikäisesssä ennenaikaisessa siemensyöksyssä

    1. siemensyöksy tulee viimeistään noin minuutissa yhdynnän aloittamisesta ja

    2. mies ei pysty tahdollaan kontrolloimaan siemensyöksyä ja

    3. tilanne aiheuttaa miehelle subjektiivista haittaa, kuten huolta, turhautumista ja/tai yhdynnän välttelemistä. Kaikki nämä kolme tarvitaan diagnoosin tekoon. (Piha 2009a.)

    Sekundaarisen ennenaikaisen siemensyöksyn määritelmää ollaan laatimassa. Se tullee olemaan muuten samanlainen kuin primaarissa muodossa, mutta siihen lisätään maininta siitä, että tilanne on syntynyt jonkin sairauden tai tapahtuman jälkeen.(Piha 2009)
    Primaarin ennenaikaisen siemensyöksyn syynä pidetään nykyisin aivojen serotoniinijärjestelmän epätarkoituksenmukaista toimintaa. Serotoniini on tärkein siemensyöksyä säätelevä välittäjäaine ja tiedetään, että sen pitoisuuden nousu pidentää siemensyöksyyn kuluvaa aikaa. Aiemminhan vaivaa pidettiin lähinnä psyykkisenä. (Piha 2009)

    Sekundaarissa muodossa mukana on todennäköisesti myös mainittu serotoniinijärjestelmä, mutta tunnetaan joitakin sairauksia jotka, voivat aiheuttaa nopeutunutta siemensyöksyä. Tällaisia ovat ennen kaikkea eturauhassairaudet (etenkin eturauhastulehdus) ja kilpirauhasen liikatoiminta. Parisuhderistiriitoihin voi myös liittyä ongelmia siemensyöksyn hallinnassa. (Piha 2009a)

    1. Ennenaikaisen siemensyöksyn hoitomenetelmät

    • Psykologiset hoitomenetelmät (seksuaalineuvonta ja -terapia)
    • Tavoittteena on vahvistaa seksuaalista itseluottamusta, vähentää suorituspaineita, ratkoa parisuhderistiriitoja ja parantaa parin keskinäistä kommunikaatiota. Mikäli ennenaikainen siemensyöksy on seurausta parisuhdeongelmista, pariterapeuttiset menetelmät ovat aiheellisia.
    • Start-Stop – menetelmän ensimmäisessä vaiheessa potilas stimuloi itse penistä lähelle orgasmia lopettaen juuri ennen laukeamista.
    • Puristustekniikka
    • Lääkehoito (esim. masennuslääkkeet, erektiohäiriöön käytettävät lääkkeet ja paikallisesti käytettvät puudutteet)
    • Dapoksetiini on nopea- ja lyhytvaikutteinen, tehokas selektiivinen serotoniin kuljetuksen estäjä, joka kerta-annoksena otettuna tehokkaasti pidentää ejakulaatiolatenssia. Lääke on saanut Euroopan Unionin alueen valtioissa myyntiluvan vuonna 2009. Dapoksetiinilla ei ole vaikutusta mielialaan. Lääke otetaan 1-3 tuntia ennen aiottua yhdyntää ja teho ilmenee ensimmäisestä annoksesta alkaen. Lääkkeen vaikutus kestää 3-4 tuntia. (Piha 2009b).

    • Yhdistettynä psykologinen hoito ja lääkehoito

    (Piha 2009a, Virtanen 2002, ks. myös Pelkonen & Ruutu 1995)

    Ennenaikainen siemensyöksy

    Puristustekniikka herkkään siemensyöksyyn

    2. Estynyt tai viivästynyt siemensyöksy

    Orgasmi ja siemensyöksy ovat fysiologisesti kaksi erillistä tapahtumaa, vaikka ne lähes aina ilmenevät yhtä aikaa. Tautiluokitus ei tunne käsitettä viivästynyt siemensyöksy vaan sen mukaan tila luokitellaan orgasmivaikeudeksi tai sukupuoliseksi kiihottumisvaikeudeksi. (Virtanen 2002.)

    Nykyään käytössä olevan määritelmän mukaan viivästyneellä/estyneellä siemensyöksyllä tarkoitetaan pysyvää tai toistuvaa vaikeutta saavuttaa siemensyöksy ja/tai orgasmi huolimatta siitä, että seksuaalinen stimulaatio on riittävän voimakas.

    Vaikeutunut siemensyöksy voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen (Kaplan 1974):

    • Lievässä muodossa potilas voi joskus ja joissakin olosuhteissa saavuttaa yhdynnässä siemensyöksyn
    • Kohtalaisen vaikeassa muodossa mies voi saada siemensyöksyn muun henkilön läsnä ollessa, mutta ei yhdynnässä, vaan esim. käsin tai suuseksin kautta.
    • Vaikeassa muodossa mies voi saavuttaa siemensyöksyn vain yksin ollessaan
    • Vaikeimmassa muodossa potilas ei ole koskaan saanut siemensyöksyä millään keinoin.

    Hoito

    Mikäli tilanteeseen liittyy vajavainen erektio, se hoidetaan ensimmäiseksi. Mahdollinen testosteronin puute korjataan ja kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan.

    Mikäli ilmenee runsasta alkoholin käyttöä, käyttöä on vähennettävä. Rajat ovat yksilölliset. Jos potilas raportoi, että alkoholi vaikuttaa herkästi, ei kannata käyttää ollenkaan.

    Lääkitys käydään läpi huolellisesti ja haitalliset lääkkeet vaihdetaan, jos mahdollista. Masennuslääkkeistä vähiten siemensyöksyvaikeutta aiheuttavat mirtatsipiini ja fluvoksamiini.

    Mitään varmasti tehoavaa lääkettä vaivaan ei ole olemassa. (Piha 2009a)

    Hoitona käytetään myös herkistämisharjoituksiin perustuvaa menetelmää, johon liitetään ongelman psykologisia syitä ja kumppaneiden välistä vuorovaikutusta tarkasteleva pariterapia. Hoidolla pyritään vähentämään ongelman aiheuttamaa suorituspainetta, herkistämään seksuaalista reaktiosarjaa ja kohdistamaan se kumppaniin. Tarvittaessa annetaan myös lääkehoitoa. (Virtanen 2002.)

    3. Taaksepäin suuntautunut siemensyöksy

    Taaksepäin suuntautunut eli retrogradinen siemensyöksy suuntautuu taaksepäin virtsarakkoon. Se voi olla osittainen tai täydellinen. Retrogradinen siemensyöksy johtuu rakon kaulan sulkijalihaksen toimintahäiriöistä. Myös erilaiset vammat ja sairaudet voivat aiheuttaa tämän tilan. Tavallisimpia syitä ovat kirurgiset toimenpiteet, diabeettinen neuropatia, lääkkeet ja rakon kaulan synnynnäiset viat. Oire ilmenee siemensyöksyn puuttumisena ja hedelmättömyytenä. Potilaat puhuvat "kuivista orgasmeista". (Virtanen 2002.)

    Hoito

    Lääkehoito on ensisijaisena hoitomuotona. Rakon kaulan korjausleikkauksia käytetään myös joskus retrogradisen siemensyöksyn hoitoon. (Virtanen 2002.)

    Harvinaisemmat orgasmihäiriöt

    Kivuliaassa siemensyöksyssä kipu ilmaantuu ennen ejakulaatiota, sen aikana tai heti sen jälkeen. Kipua esiintyy virtsaputkessa, muualla siittimessä, lantionpohjan, etenkin välilihan alueella tai joissakin tapauksissa päänalueella (orgasmipäänsärky). Orgasmikivun syynä on hyvänlaatuisia verenkierrollisia muutoksia tai voimakkaan lihasjännityksen aiheuttamaa ärsytystä takaraivon lihaksissa. Lisäksi erilaiset, mm. masennuslääkkeet tai somaattiset sairaudet aiheuttavat orgasmikipua. (Virtanen 2002.)

    Anejakulaatio on siemensyöksyn puuttumista kokonaan orgasmista huolimatta. Siemensyöksyä ei tapahdu myöskään rakkoon. Anejakulaatiota ilmenee esimerkiksi diabeteksen, MS-taudin ja selkäydinvamman yhteydessä. Anorgastiseen ejakulaatioon ei liity orgastista kokemusta. Syytä anorgastiseen ejakulaatioon ei tunneta, mutta sen oletetaan johtuvan neurologisista ja psykiatrisista syistä. (Virtanen 2002, Lukkarinen 2006.)

    Lähteet


    Kaplan H. S. 1974. The new sex therapy. New York: Brunner/Mazel.

    Lukkarinen, O. 2006. Teoksessa D. Apter, L. Väisälä & K. Kaimola (toim.) Miehen seksuaaliongelmat. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 264-278.

    Pelkonen R. & Ruutu M. 1995. Erektion ja ejakulaation häiriöt. Teoksessa Hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies. Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, 134 - 152.

    Piha, J. 2009a. Ennenaikainen siemensyöksy. Luettavissa: http://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=4

    Piha J. 2009b. Dapoksetiini – lääke ennenaikaiseen siemensyöksyyn. Suomen Lääkärilehti 64:1782-84.

    Virtanen J. 2002. Kliininen seksologia. WSOY, Helsinki.