Seksuaalisuus asiakastyön näkökulmasta > ERITYISTILANTEET > Seksuaaliset toimintahäiriöt > Erektiohäiriön hoito
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Erektiohäiriön hoito

1. Elämätapamuutokset ja perussairauden hyvä hoito

  • Tupakoinnin lopettaminen
  • Alkoholin kohtuukäyttö
  • Painonhallinta
  • Stressin vähentäminen ja henkisen tasapainon ylläpitäminen
  • Sopiva fyysinen rasitus (lantionpohjan lihasten harjoitukset, sauvakävely, hiihto tms.)
  • Kolesterolin alentaminen
  • Avoin keskustelu kumppanin kanssa
  • Perussairauden hyvä hoito ja tarvittaessa lääkityksen muuttaminen

2. Psykologiset hoitomuodot

Erektiohäiriön taustalla olevat tekijät kuten parisuhteeseen heijastuvat ongelmat aiheuttavat usein miehelle masennusta, ahdistusta, itsetunnon häiriöitä. Erektiohäiriön lääkehoitoon olisi yhdistettävä seksuaalineuvonta tai -terapia varsinkin, jos kyseessä on myös parisuhdeongelma.

Psykologisia hoitomuotoja ovat Virtasen (2002) mukaan mm.:

  • Seksuaalineuvonta (yksilö- tai parineuvonta)
  • Seksuaaliterapia
  • Pariterapia
  • Yksilöterapia

3. Lääkehoito

Suun kautta otettava lääkehoito

Nykyisin on markkinoilla suun kautta otettavia reseptilääkkeitä (mm. sildenafiili, vardenafiili, tadalafiini) miesten erektiohäiriöiden hoitoon. Niiden vaikutusmekanismina voi olla, että ne rentouttavat siittimen verisuonia lisäten verenvirtausta siittimen alueella. Yleensä lääke auttaa saamaan erektion vain, mikäli lääkkeen käyttäjä on samanaikaisesti seksuaalisesti kiihottunut. (Virtanen 2002, Piha 2003.). Lääkkeet ovat tehokkaita, noin 75% saa niistä merkittävän avun.

Lääkepistoshoito

Mikäli suun kautta otettavat lääkket eivät auta, käytetän lääkepistoshoitoa. Pistoshoidossa potilas pistää vähän ennen yhdyntää itse peniksen paisuvaiskudokseen verisuonia laajentavaa lääkeainetta. Pistoshoito on tehokkain erektiohäiriön hoitokeino, apua saa 80 – 90 % potilaista. Lääke kannattaa pistää tarkoitusta varten kehitetyllä ns. potenssikynällä, jonka ansiosta pistos on käytännössä kivuton ja lääkeaine menee aina oikealle syvyydelle. Pistoshoito tehoaa tahdosta riippumatta ja on siten erittäin varma keino saada erektio. Lääkeaineella aikaansaadun erektion kesto on 30 - 60 minuuttia. (Virtanen 2002, Lukkarinen 2006).

Ennen pistoshoidon aloittamista erektiohäiriön syy on selvitettävä ja lääkärin on tehtävä ensimmäinen pistos mahdollisten sivuvaikutusten toteamiseksi ja oikean lääkeannoksen määräämiseksi. Hoitoon on liitettävä yksityikohtainen opetus injektiohoidosta ja kirjalliset ohjeet injekiohoidon tekniikasa ja haittavaikutuksista. (Virtanen 2002, Lukkarinen 2006.)

MUSE-hoito

MUSE (Medical Urethral System for Erection) -hoidon vaikuttavana aineena on sama kuin yleensä pistoshoidossa. Tässä hoitomuodossa lääke työnnetään erityisellä asettimella virtsaputkeen, josta se leviää paisuvaiskudoksiin aiheuttaen erektion. ( Virtanen 2002, Lukkarinen 2006.)

Teho on pistoshoitoa huonompi, apua saa noin 60 % potilaista. MUSE sopii erityisesti potilaille, joilla on pistämiseen liittyviä teknisiä vaikeuksia (käsien vapina, pistospelko, lihavuus). Myös tämä hoitokeino edellyttää erektiohäiriön syyn selvittämistä ja aineen testausta vastaanotto-olosuhteissa. (Virtanen 2002.)

4. Lantionpohjan lihasharjoittelu

Aktiivinen lantionpohjan lihasten harjoittaminen ja perineaalisten lihasten sähköstimulaatio fysioterapeutin ohjauksessa saattavat parantaa erektiota ja nimenomaan sen ylläpitoa. Lisääntynyt lihasvoima puristaa tehokkaammin laskimoita ja lisää peniksen tyven mekaanista tukea. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja sitä on jatkettava riittävän pitkään. (Virtanen 2002)

Lantionpohjan lihasten harjoitus

5. Apuvälineet

Alipainepumpulla voidaan edesauttaa erektion aikaan saamista. Siittimen tyveen voidaan myös asettaa yhdynnän ajaksi ulkoinen puristusrengas. Rengas tulee poistaa aina yhdynnän tai masturbaation jälkeen, jotta siittimen verenkierto palautuu normaaliksi. (Rosenberg 2003, Virtanen 2002.)

6. Kirurgiset hoitomenetelmät

Erittäin vaikeissa erektiohäiriötapauksissa voidaan päätyä kirurgiseen hoitoon (verisuonikirurgia, laskimovuotokirurgia). Leikkausten edellytyksenä on riittävän hyvä yleisterveydentila ja se, että muista hoitokeinoista ei ole ollut apua. Äärimmäinen, mutta hyvä hoitokeino on penisproteesin asennus, jossa paisuvaiskudokset korvataan keinotekoisilla paisuvaisilla, joiden avulla saadaan mekaanisesti aikaan erektio. ( Virtanen 2002, Lukkarinen 2006.)

Lähteet:

Lukkarinen, O. 2006. Miehen seksuaaliongelmat. Teoksessa D. Apter, L. Väisälä & K. Kaimola (toim.) Seksuaalisuus. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 264-278.

Piha J. Erektiohäiriöiden lääkehoito. Suomen Lääkärilehti 2003;58:2425-8

Rosenberg L. 2003. Seksin apuvälineet osana sairauksien hoitoa. Duodecim 119, 267-272.

Virtanen J. 2002. Kliininen seksologia. WSOY, Helsinki.