Seksuaalisuus asiakastyön näkökulmasta > ASIAKASTYÖ > Oman seksuaalisuuden kohtaaminen > Oma seksuaalisuus

Oma seksuaalisuus

Hoitotyön ammatillisuuteen kuuluu, että työntekijä pystyy kohtaamaan potilaan ja asiakkaan seksuaalisuutta sekä käsittelemään siihen liittyviä kysymyksiä potilaan ja asiakkaan kanssa. Kohdatakseen asiakkaan ja potilaan kokonaisvaltaisesti hoitaja joutuu myös pohtimaan omaa seksuaalisuuttaan. Peruslähtökohtana tälle on, että ammattihenkilö on itse työstänyt omaa seksuaalisuuttaan sekä yksityisenä persoonana että hoitotyön tekijänä. On vaikea antaa potilaan puhua seksuaalisuudesta ellei hoitotyöntekijä itse ole antanut ensi lupaa itselleen. Voimme antaa asiakkaalle ja potilaalle luvan käsitellä seksuaalisuuttaan juuri sen verran kuin olemme voineet itsellemmekin antaa lupaa. Mikäli hoitotyöntekijä on itse vaivautunut, kokee hän usein myös puhumisen seksuaalisuudesta vaikeaksi potilaan ja asiakkaan kanssa.



Työntekijän oman seksuaalisuuden kohtaaminen tarkoittaa työskentelyä seksuaalisuuteen liittyvien tunteiden, arvojen, normien, asenteiden ja uskomusten kanssa. Hoitotyöntekijän on tarpeellista pysähtyä tietoisesti tarkastelemaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä itse ajattelee vanhojen ihmisten seksuaalisuudesta tai seksuaalisesta moninaisuudesta ?
  • Missä määrin itse yöskentelee hetero–olettamuksen perusteella?
  • Mitä ajattelelen sairauksien ja vammaisuuden vaikutuksesta seksuaalisuuteen?

On hyvä pysähtyä niihin kohtiin seksuaalisuudessa, jotka tuntuvat vierailta, vaikeilta tai ahdistavat tai joita ei ymmärrä tai hyväksy. On myös hyvä pohtia, mitä pidän luvallisena ja nautittavana. Tällä tavoin on mahdollista tunnistaa omat rajansa suhteessa seksuaalisuuteen. Kun suostuu kuulemaan ja näkemään erilaisia ilmiöitä ja työskentelee omien tunteidensa kanssa, laajenee myös ammatillisuus. Hoitotyössä kohtaa myös asioita, joita ei tarvitse eikä tule hyväksyä, esimerkiksi vastuuttomuus ja seksuaalinen väkivalta. On hyvä antaa itselleen aikaa seksuaalisuutta koskeviin pohdintoihin, sillä seksuaalisuuden kysymykset ovat hyvin usein tunteita herättäviä ja asenteisiin liittyviä.

Seksologian opinnoissa omaa seksuaalisuutta opiskellaan SSA =Sexual Self Acknowledgement –opinnoissa. Näiden tavoitteena on tunnistaa omien asenteiden ja rajojen merkitys seksuaalikysymysten kohtaamisessa sekä kykeneminen tunnistamaan ja poistamaan työskentelyn esteitä. (Valkama 2006)

Esimerkkejä tavanomaisista, traditionaalisista ja kulttuuriin liittyvistä myyteistä myyteistä ja uskomuksista (Ilmonen 2006, 48)

  • Naisen tulee odottaa, että mies tekee aloitteen
  • Naisen on tärkeää säilyttää maineensa
  • Mies haluaa aina seksiä ja on siihen valmis ja kykenevä
  • Miehessä on jotain vialla, jos hänen seksuaalinen halukkuutensa on vähäisempi kuin naisen
  • Miehen penis on koko seksuaalisuuden kyvykkyyden mitta
  • Seksin pitää olla aina luonnollista ja spontaania
  • Ainoastaan miehen ja naisen välinen seksi on luonnollista
  • Onnistunut seksi päättyy aina orgasmiin

Esimerkkejä uudemmista myyteistä ja uskomuksista

  • Ajankohtaisimman seksivalis­tuksen saa vanhemmilta partnereilta tai kavereilta
  • Seksin määrän väheneminen on merkki rakkauden vähenemisestä
  • Nämä myytit eivät kosketa minua millään tavalla

Ilmonen, T. 2006. Seksuaalineuvonta. Teoksessa D. Apter, L. Väisälä, K. Kaimola (toim.) Seksuaalisuus. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 41-59.

Valkama (2006) Seksuaaliterveyden edistämisen professionaalisuuden piirteitä seksologian opetussuunnitelmien sisällönanalyysin ja asiantuntijakyselyn perusteella

Transtukipiste