Tekstiilien testaus > Tasomaiset materiaalit > Värinkesto > Värinkeston peruskäsitteitä
1 2 3 4 5

Värinkeston peruskäsitteitä

Johdanto

Tekstiilien värinkestolla tarkoitetaan tuotteiden tai tekstiilimateriaalien värien kykyä kestää erilaisia aineita ja olosuhteita, joille ne voivat joutua altistetuiksi valmistuksen, käytön ja huollon aikana. Värinmuutos ja testikankaiden tahriutuminen arvostellaan värinkestoarvosanoin. Tekstiileissä tapahtuneet muut näkyvät muutokset, kuten esimerkiksi pinnan tai kiillon muutokset, kutistuminen katsotaan eri ominaisuuksiksi ja ne ilmoitetaan sellaisenaan. Näytteestä irronneet ja testikankaisiin tarttuneet kuidut pitää poistaa ennen arvostelua. Värinkestotietoa voidaan käyttää myös arvioitaessa eri väriaineiden värinkesto-ominaisuuksia. Tällöin tekstiilimateriaali värjätään tiettyyn värivoimakkuuteen, jonka jälkeen värinkesto testataan normaaliin tapaan. Yleensä värinkesto määritellään vielä kussakin testissä yhden tekijän suhteen. Samanaikaisesti vaikuttavien useiden tekijöiden osuutta on vaikea arvioida nyt käytössä olevilla menetelmissä. Testauksessa olevat olosuhteet on valittu siten, että ne vastaavat mahdollisimman paljon tuotteen valmistuksessa ja normaalissa käytössä esiintyviä käsittelyitä.

Testikankaat (Yksikuitutestikangas, monikuitutestikangas)

Testikankailla tarkoitetaan pientä palaa (4 x 10cm) värjäämätöntä kangasta, joka on joko yhtä kuitulajia (yksikuitutestikangas) tai valmistettu useammasta kuitulajista (monikuitutestikangas). Testikankaita käytetään tahriutuvuuden tai esim. valonkeston arvosteluun, josta on mm. oheinen kuva.

Yksikuitutestikankaat ovat yleensä palttinasidoksista keskipainavaa kangasta, jossa ei ole kemiallisesti vahingoittuneita kuituja, viimeistysaineita, kemikaaleja, väriaineita eikä kirkasteita.

Monikuitutestikankaat on valmistettu eri kuitulajeja olevista langoista niin, että yhtä kuitulajia on noin 15 mm, leveä raita. Monikuitutestikankaita on kahta eri tyyppiä, DW ja TV. DW:ssä on asetaatti, valkaistu puuvilla, polyamidi, polyesteri, akryyli ja villa. TV:ssä on triasetaatti, valkaistu puuvilla, polyamidi, polyesteri, akryyli ja viskoosi. Monikuitutestikankaalla saadaan testauksen yhteydessä tietoa siitä, kuinka tutkittava väri käyttäytyy eri kuituraaka-aineiden kanssa.

Värinkeston käsitteitä

Näyte

Näytteellä tarkoitetaan pientä palaa tutkittavaa materiaalia, jonka värinkesto on tarkoitus testata. Se on otettu suuremmasta kokonaisnäytteestä. Näytteen koko voi olla esim. 4 x 10cm (pesunkesto, hienkesto). Näyte voi olla kudottua kangasta, neulosta, lankaa tai kuitua.

Yhdistetty näyte

Yhdistetyllä näytteellä tarkoitetaan näytettä ja sen oikealle puolelle yhdistettyä samankokoista testikangasta. Yhdistämisessä käytettään ompelulankaa, joka on valkoista ja se ei saa sisältää optisia kirkasteita.

Ilmastointi

Ilmastointi ja sen käyttäminen riippuu siitä, mistä värinkeston testaamisesta on kyse. Tavallisesti ilmastointia ei käytetä.

Liuossuhde

Liuossuhteella tarkoitetaan testissä käytettävän liuoksen millilitramäärän ja näytteen tai yhdistetyn näytteen massan grammamäärän suhdetta.

Värinmuutos

Värinmuutoksella tarkoitetaan sitä testissä tapahtunutta tutkittavan materiaalin värinmuutosta, joka voi johtua muutoksesta värin voimakkuudessa, sävyssä tai kirkkaudessa tai kaikissa näissä.

Testikankaiden tahriutuminen

Testikankaiden tahriutumisen on voinut aiheuttaa joko liuoksesta imeytynyt väri tai suoraan näytteeseen siirtynyt väri.

Harmaa-asteikko (Värinmuutoksen arvostelu)

5-askelinen perusasteikko muodostuu viidestä parista himmeitä, harmaita värilevyjä, joiden tummuudet kuvaavat värinkestoarvosanoja (5, 4, 3, 2, ja 1). Tätä perusasteikkoa voidaan täydentää vastaavilla levyillä, joiden tummuudet kuvaavat perusasteikon arvojen puolivälejä (4-5, 3-4, 2-3, 1-2). Jokaisen väriparin ensimmäinen liuska on neutraalin harmaa. Värinkestoarvoa 5 vastaavassa parissa molemmat liuskat ovat samaa väriä. Muissa pareissa toinen liuska on aina arvosana arvosanalta vaaleampi niin, että jokainen pari kuvaa kasvavaa värieroa. Numero 5 tarkoittaa sitä, että tutkittavassa materiaalissa ei ole testauksen jälkeen värinmuutosta, numero 1 tarkoittaa taas suurinta värinmuutosta.

Harmaa-asteikko (Tahriutuminen arvostelu)

5-askelinen perusasteikko muodostaa viisi paria himmeitä harmaita ja valkoisia värilevyjä, jotka kuvaavat värinkestoarvosanoja (5, 4, 3, 2, ja 1). Jokaisen väriparin ensimmäinen liuska on puhtaan valkoinen. Värinkestoarvoa 5 vastaavassa parissa molemmat liuskat ovat puhtaan valkoisia. Muissa pareissa toinen liuska puhtaan valkoinen ja toinen liuska on aina arvosana arvosanalta tummempi niin, että jokainen pari kuvaa kasvavaa tahriutumiseroa. Numero 5 tarkoittaa sitä, että tutkittava materiaali ei tahraa testissa testikangasta ja numero 1 kuvaa testikankaan suurinta tahriutumista.

Värinkeston arvostelu

Valaistus

Värinkeston arvostelussa näytteitä valaistaan pohjoisesta tulevassa päivänvalossa tai vastaavassa valossa, joka valaisee arvosteltavia pintoja vähintään 600 luxin valaistusvoimakkuudella. Näytteiden tulee olla vähintään

45◦ kulmassa valoon nähden. Niitä pitää tarkastella kohtisuoraan niiden pintaa vasten.

Värinmuutoksen arvostelu

Arvostelussa verrataan alkuperäistä käsittelemätöntä näytettä testauksessa olleeseen näytteeseen. Arvostelussa asetetaan pala alkuperäistä näytettä ja testissä mukana ollut näyte rinnakkain samansuuntaisina samalle tasolle (yleensä 45◦ kulmassa). Harmaa-asteikko asetetaan samalle tasolle näytteiden rinnalle. Ympäröivän alueen on oltava tasaisen harmaata. Havainnoidaan näkyvä väriero. Tätä värieroa verrataan harmaa-asteikkojen väriparien värieroihin. Harmaa-asteikkoja on joko 5- tai 9-portaisia. Näytteen saama värinkestoarvo on sama kuin vastaavan harmaa-asteikon (kaksi eri harmaata liuskaa ) väriparin numero. Puolta askelta tarkempia arvosanoja ei anneta. Arvo 5 annetaan vain silloin, kun alkuperäisen ja testatun näytteen välillä ei ole mitään havaittavaa eroa.

Testikankaiden tahriutuvuuden arvostelu

Tahriutuminen arvostellaan siltä testikankaan puolelta, joka on ollut näytettä vasten. koeliuoksen mahdollista värjäytymistä ei yleensä havainnoida. Poikkeuksen muodostaa kemiallisen pesun testi. Arvostelussa käytetään harmaa-asteikon väripareja (harmaa ja valkoinen). Tahriutumisen arvostelussa asetetaan pala alkuperäistä testikangasta ja testissä mukana ollut testikangas rinnakkain samansuuntaisina samalle tasolle. Harmaa-asteikko asetetaan samalle tasolle (yleensä 45◦ kulmassa). testikankaiden rinnalle. Ympäröivän alueen on oltava tasaisen harmaata. Alkuperäisen testikankaan ja testissä olleen testikankaan välistä värieroa verrataan harmaa-asteikon edustamiin värieroihin. Näytteen saama värinkestoarvo on sama kuin vastaavan harmaa-asteikon (kaksi liuskaa toinen valkoinen ja toinen harmaa, eli tahriutunut) väriparin numero. Puolta askelta tarkempia arvosanoja ei anneta. Arvo 5 annetaan vain silloin, kun alkuperäisen ja testatun näytteen välillä ei ole mitään havaittavaa eroa.