Kuidut ja langat > Luonnonkuidut > Pellava (LI) > Pellavan kasvatus ja korjuu
1 2 3 4 5 6 7

Pellavan kasvatus ja korjuu

Kasvatus ja korjuu

Pellava kylvetään keväällä. Siemenet kylvetään tiheään niin, että hennot suoravartiset kasvit kasvaisivat pitkiksi ja tukisivat toisiaan kasvun aikana. Pellava nyhdetään maasta juurineen, kun sen lehdet ovat alkaneet kellastua, mutta siemenet eivät ole vielä kypsyneet. Työ voidaan tehdä käsin tai isoilla viljelmillä koneellisesti. Varsista poistetaan lehdet, haarat ja siemenkodat rohkimalla rohkalautaa käyttäen käsityönä tai koneellisesti. Pellavan varsia käsitellään nippuina, jotta varret/kuidut pysyisivät järjestyksessä yhdensuuntaisina.

Seuraavaksi pellava liotetaan, jotta kuitukimput saataisiin irti puumaisesta aineksesta, johon ne ovat kiinnittyneet ligniinin avulla. Tarkoituksena on hajottaa kuitukimppuja ympäröivä aines pitämällä varsia vedessä tai kosteassa. Hajottamiseen tarvitaan pellavan varressa olevia mikro-organismeja (bakteerit, sienet) ja sopivat ulkoiset olosuhteet. Liotustapoja on useita ja pellavan laatu riippuu liotustavasta. Liotusaika riippuu liotustavasta ja lämpötilasta. Ketoliotuksessa kosteus saadaan kasteesta, liotusaika on säästä riippuen 3 – 8 viikkoa. Ketoliotus on eniten käytetty liotusmuoto nykyään koneellisen korjuun aikana. Varret nyhdetään maasta ja jätetään suoraan maahan likoamaan. Varsia käännetään liotuksen aikana. Vesiliotuksessa pellavan varsia pidetään lammessa tai muussa luonnonvedessä, liotusaika on 1 – 2 viikkoa. Pellavan laatu, esim. väri, vaihtelee veden laadun mukaan. Pellavaa ei saisi liottaa luonnonvesissä, joissa on kaloja. Liotus saastuttaa vesiä.

Luonnossa tapahtuvaa liotusta on vaikea valvoa (lämpötila, kosteus, veden laatu) ja liotusaika on pitkä. Prosessin nopeuttamiseksi ja kontrollin parantamiseksi on pyritty kehittämään teollisia liotusmenetelmiä. Kemiallinen liotus tapahtuu entsyymien tai bakteerien avulla valvotuissa olosuhteissa. Liotuksen tarkoituksena on irrottaa kasvin varresta kuitukimput muttei hajoittaa kuitukimppuja peruskuiduiksi.

Liotetut varret kuivataan ulkona tai lämpimän ilman avulla koneellisesti. Kuitukimput kutistuvat ja ovat jo irtoamassa varresta.

Varren puumaiset osat rikotaan loukuttamalla.Lihtauksen tarkoituksena on poistaa puumainen aines (päistäreet) pellavasta. Päistäreiden joukkoon joutuu katkenneita ja sekaisia kuituja, joista puhdistuksen jälkeen voidaan valmistaa rohdinlankaa. Lihdattu pellava on valmista toimitettavaksi kehräämölle.

Ennen kehruuta pellava kammataan eli häkilöidään. Tällöin pitkäkuituinen, arvokas pellava (aivina) ja karkeampi, lyhyt kuituinen (rohdin) erotetaan toisistaan. Hienot aivinakuidut ovat yhdensuuntaisina kehruuta varten.

Pellavan tuottajamailla on omat laatuluokituksensa. Luokitus perustuu kasvualueeseen ja liotustapaan. Arvosteluperusteina ovat mm. kuidun ulkonäkö, puhtaus, tasaisuus, hienous, kuitupituus, tuntu ja kiilto.